Eräs ystäväni alkoi pohtia, pitäisikö yhdeltä ihmissukupuolelta poistaa esimerkiksi äänioikeus kokonaan, kun kyseisessä sukupuolessa (tai sen edustajissa) vaikuttaa olevan jotain perustavanlaatuista vikaa. Tämän varsin seksistisen ajatuksen taustalla oli kuonalehdestä luettu juttu, jonka mukaan Itävallan tämän hetken suurin antisankari saa vankilaan rakkauskirjeitä naisilta.
Jos nyt unohdetaan provosoiva sukupuoliyleistys, jää jäljelle kyllä yhä huoli kirjeiden lähettäjien mielenlaadusta. Itselläni ei ole minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta (ellei mukaan lasketa päiväunien gynekologisia kenttätutkimuksia) tai muunkaanlaista pätevyyttä arvioida kenenkään mielenterveyden tilaa, mutta tavallisen kuolaavaisen äänellä minun on ihmeteltävä, voiko noilla ihmisillä olla kaikki palikat tallella.
Rikollisen itsensä selitykset ovat toki jo itsessään surullisia ja pelottaviakin, mutta enemmän minua karmaisee se, että joku muu(kin) ne uskoo ja vielä miestä niiden takia ihailee. On aika pysäyttävää yrittää miettiä, mitä ihmisen omassa elämässä on täytynyt tapahtua, että moiseen symppaukseen taipuu. Vaikka empatiakykyä kovasti arvostankin, tässä ei nyt liene kyse ainakaan pelkästään säälistä.
Tiedän toki, että ilmiö on aika yleinen (ja valitettavasti juuri tiettyyn suuntaan sukupuolien kannalta ilmenevänä, minkä takia tavallaan ymmärrän ystäväni reaktiota hitusen). Silti se jaksaa joka kerran ihmetyttää uudestaan.
keskiviikko 4. kesäkuuta 2008
Folsom Prison Blues
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Heh, no jos tuolle linjalle lähdetään, niin varmaan pitäisi molemmilta sukupuolilta poistaa äänioikeus. :D
Miehet ei ehkä kirjoittele vangeille rakkauskirjeitä, mutta esimerkiksi niiden vankien tekemistä rikoksista voisi päätellä jotain miessukupuoleen liitettävistä yleisistä ilmiöstä. ;D
Mutta onhan se tunnettu tosiasia, että tällä planeetalla riittää noita naisihmisiä, joita kiinnostaa vain vankeudessa olevat miehet. Ei, kaikki palikat ei tosiaan ole paikallaan.
Kyllä minä hieman mietin, mainitsenko tuota ystäväni kommenttia lainkaan, kun se kiinnittää huomiota mielestäni vähän väärään asiaan. Mutta kun tuo sukupuolijako tosiaan tuntuu olevan jotenkin oleellinen osa tätä ilmiötä, niin ei sitä kai pidä hyssytelläkään. (No, tuo äänioikeuskommentti toki on ihan oma lukunsa.)
Ystävällenikin minä totesin, että Aileen Wuornos tuskin sai hirveästi rakkauskirjeitä miehiltä, mutta voisin hyvin kuvitella karvanaamaista porukkaa, jotka liputtaisivat "Mies on äijä!!" -linjalla Fritzin puolesta. Ehkeivät kirjemuodossa, mutta ainakin pienen päänsä sisällä. Ja jos vertailla halutaan, niin noiden kirjeiden kirjoittaminen on aika vähäistä valopäisyyttä niiden kohteen tekemien tekojen rinnalla.
Onhan tuota fanitusilmiötä selitetty vaikka minkälaisilla biologisilla kuvioilla ja hoivavieteillä (jotka nekin yleensä nojaavat juuri sukupuolien "yleisiin" eroihin). En nyt kuitenkaan ihan suoraan osta niitäkään.
Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, saavatko naisvangit fanipostia miehiltä, ja jos saavat, kuinka paljon. Enpä muista uutisoidun.
Sari
Luulen, että hyvin harvat saavat, jos kukaan. Uskoisin yksinään senkin olevan jo merkittävä syy, että ns. julkkisvankeja on naisissa varmasti paljon vähemmän kuin miehissä. (Absoluuttisena määränä erityisesti, mutta varmaan myös suhteessa kaikkien vankien määrään.)
Tuo on kyllä uskomatonta... Olen myös huomannut tuon ilmiön. Valjakkalan sai kilosotalla kirjeitä, samoin esim. tunnetumpi Gary Gilmore ja onhan näitä. Jää vain miettimään tosiaan, mitä mielissä pyörii ja jos sitten tosiaan antautuu vielä oikeaan kirjeenvaihtoon ao. henkilöiden kanssa, entäs sitten =O Ihmeellisiä ovatten ihmiset, en muuta voi sanoa.
Kaksi poliisia ampunut Steen Christensenhän meni runsaat pari vuotta vankilassa istuttuaan naimisiin nuoren suomalaisen naisen kanssa (joka kai jo siinä vaiheessa odotti hänen lastaan). Minun on hyvin vaikea ymmärtää syytä, vaikka Christensen kiinni jäätyään jollain tapaa sympaattinen ja säälittävä varmasti olikin.
No, eipä toisaalta olekaan minun asiani arvailla toisten motiiveja. Toki myös tuon jälkikasvun tulevaisuus pistää miettimään, mutta ehken nyt tämän tiukemmin ala kukkahattua päätäni kiskoa.
Jep ihan käsittämätön ilmiö tuo! Olen miettinyt samaa juttua joskus. Kuulemma myös Charles Mansonilla on lauma sekä mies-että naispuolisia ihailijoita/faneja. Ihmisluonto on kummallinen, ei voi käsittää.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla joltain tuollaiselta fanilta, mistä moinen kiinnostus johtuu. Vaikka saattaa se olla vaikea moista selittää ihmisen itsenkään.
Rocktähtien bändäreitä on kyllä haastateltu, mutta sellainen päänahkojen keräily lienee vähän eri juttu.
Lähetä kommentti