keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Oikeusmuumeilua

Nyt on aika hiljentyä vaihteeksi vakavan aiheen pariin, joten vastaan taas meemiin. Vaikka tämä ei alunperin meemi ollutkaan, siitä sellainen jo muualla muokkautui, joten minua ette voi syyttää mistään.

Paitsi tietysti siitä, että vastaan, vaikkei ole haastettu. (Sen sijaan Alcinoe ja Brim ovat oivallisia syyllisiä ja koko salajuonen takana.)

Otan siis kantaa omiin oikeuksiini omasta näkökulmastani. Aluksihan nämä eivät olleet kysymyksiä tai edes väitteitä vaan toteamuksia. Mutta voi kai sellaisiinkin vastata.


1. Minulla on oikeus pyytää haluamaani.

Miksi pyytää (kuitenkin turhaan), kun voi ottaa kysymättä?

2. Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin ja vaatimuksiin, joita en voi täyttää.

En yleensä kieltäydy vaan jätän vain pyynnöt huomiotta — riippumatta siitä, voisinko ne täyttää vai en.

3. Minulla on oikeus ilmaista kaikkia — sekä myönteisiä että kielteisiä — tunteitani.

Hellyttävää, että minulla oletetaan olevan myönteisiä tunteita. Kielteisiä kyllä ilmaisen, yleensä raskaan kartun kanssa.

4. Minulla on oikeus muuttaa mieleni.

Enhän minä sitä ikinä kokonaan muuta, mutta kerran vuodessa vaihdan öljyt ja hitaan sytytyksen tulpat.

5. Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen.

Toivottavasti, sillä muuten olemassaoloni — sellaisena kuin sen tunnemme — on vakavasti uhattuna.

6. Minulla on oikeus toimia omien arvojeni ja moraalikäsitysteni mukaan.

Ehkä, mutta itse suosin arvotonta moraalittomuuttani.


7. Minulla on oikeus sanoa ei kaikelle, mihin en koe olevani valmis, mikä tuntuu vaaralliselta tai mikä loukkaa arvojani.

Ehdottomasti. (Lopetin lukemisen sanaan "kaikelle").

8. Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä.

Tietysti. Minä ensin (alkaen vähintä ponnistelua vaativista aktiviteeteista), muut sitten (jos sittenkään).

9. Minulla on oikeus olla vastaamatta muiden käytöksestä, teoista, tunteista tai ongelmista.

Höpöjä houriva Anthony de Mello vihjaili, että kukin ihminen on vastuussa omista tunteistaan. Minusta hän jätti asian puolitiehen, joten olen jatkanut näkemystä myös fyysisyyden puolelle. Älkää siis vinkuko, jos heitän teitä flyygelillä. Omapa on valintanne, jos päätätte tuntea kipua.

10. Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä.

Ainakin ystäviltäni kyllä. Muuten riitautan heidän laskutuksensa.

11. Minulla on oikeus suuttua rakastamilleni ihmisille.

Mielikuvitusystäviä minulla oli viimeksi tarhassa, joten kohta ei ole oleellinen tai ajankohtainen.

12. Minulla on oikeus olla täysin oma itseni.

Toivottavasti. En haluaisi olla ainakaan naapurin karvainen mies. Hän vaikuttaa omituiselta hampuusilta.

13. Minulla on oikeus pelätä ja sanoa, että minua pelottaa.

Minulla on myös oikeus joutua rankan pilkan kohteeksi kuulantyöntökerhossani, mikäli niin teen.

14. Minulla on oikeus sanoa "en tiedä".

Kyllä, ja valehdella muutenkin.

15. Minulla on oikeus olla selittelemättä ja puolustelematta käytöstäni.

Varmasti, ja lisäksi nauraa ihmisille, jotka minulta selityksiä kyselevät.

16. Minulla on oikeus tehdä päätöksiä tunteitteni pohjalta.

Uhrien valinnassa kyllä, mutta itse toimenpiteiden suhteen suosin perinpohjaista järkeilyä parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

17. Minulla on oikeus kaivata omaa tilaa ja aikaa.

Luonnollisesti, ja myös raivata niitä itselleni tarvittaessa moottorisahaa apuna käyttäen.

18. Minulla on oikeus olla leikillinen ja kevytmielinen.

Puhumattakaan oikeudesta olla leikkisän kevytkenkäinen.

19. Minulla on oikeus olla läheisiäni terveempi.

Toki, ja jos en ole, asiain tila on yleensä nopeasti korjattu.

20. Minulla on oikeus olla ympäristössä, jossa minua ei kohdella huonosti.

Samoin oikeus olla ympäristössä, jota kohtelen huonosti.

21. Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa.

Luottokorttilaskuni perusteella olisi todellakin syytä.

22. Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa.

Kenenkään ei tule minua estämän kasvattamasta kaljamahaa.

23. Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat tarpeitani ja toiveitani.

Ei muiden tietenkään tarvitse kunnioittaa tarpeitani ja toiveitani. Mutta muistuttaisin, että minulla on kirves enkä epäröi käyttää sitä.

24. Minulla on oikeus saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua.

Kullekin ansioidensa mukaan — eli minulle kaikki ja muille loput.

25. Minulla on oikeus olla onnellinen.

En toki voi vaatia sellaista, mutta parhaani mukaan voin ainakin tehdä muiden olon yhtä onnettomaksi kuin omani.

Kiitoksia ja näkemiin tällä erää. Ensi jaksossa opetan teidät metsästämään perunoita maakuopilla ja karhunraudoilla.

6 kommenttia:

Alcinoe kirjoitti...

Karhunraudat eivät muuhun kelpaakaan kuin perunoiden metsästämiseen.

Kuinka kummaa ylemmyydentuntoista viehtymystä minut saavatkaan syytökset solmimistani salajuonista tuntemaan!

DorianK kirjoitti...

On hyvä, että rautojen sopiva käyttötarkoitus on nyt kiistattomasti selvinnyt. Enää pitää selvittää, saavatko niitä käyttää muut kuin karhut.

Ylemmyydenjuonisten salatuntojen solmiminen syytöksiksi viehtymyksestä on toinen nimeni. Tai sitten se on vain Kumma.

Soli kirjoitti...

Jos oikeuksiensa luettelointi saa immeisen ajattelemaan karttua, kirvestä, moottorisahaa ja flyygelinheittoa, niin ehdottomasti Kumma.

Hyvä tässä irviä, pitänee katsoa itsekin missä mennään.
(Älkää hei pyyhkikö jalkoja niin kovaa, pinta on vähän hellänä)

DorianK kirjoitti...

Aina oikeutta ei saa vaan se pitää itse ottaa. Toki vain määkimällä blogimaailman tyhjään avaruuteen — enhän minä mitään väkivaltaista voisi kuvitella ikinä tekeväni. (Paitsi niille, jotka sen ansaitsevat, mutta ei heitäkään ole maailman väestöstä kuin kolmannes.)

Alcinoe kirjoitti...

Ja heti on toinen salaliitto vireillä, kjäh kjäh.

DorianK kirjoitti...

Hädin tuskin sitä yhdestä pinteestä selviää, kun taas ovat sormet saranoiden välissä (noin kuvaannollisesti). Yritän väistää moiset salaliitot olankohautuksilla korkeintaan ivallisesti nauraen.