sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Animal Instict

Tiina esitti — ehkä lähinnä retorisen — kysymyksen: "[M]ikä niissä naisten rinnoissa on niin ihmeellistä?" En voi tietenkään edes yrittää vastata kuin omasta kuolaavasta puolestani, ja sitäkään en varmaankaan osaa tehdä. Mutta yrittänyttä ei laiteta, joten kauan kaivatun selibaatin toivossa (kyllä, se oli vitsi) voin yrittää.

Ehkä yksioikoisin selitys olisi väittää, että tuntematon ja mystinen kiehtoo jokaista yksinkertaista mieltä. Miesten tapauksessa tämä tarkoittaisi sellaisia fyysisiä piirteitä, joita heillä itsellään ei ole. Ihan näin helpolla ei tätä tapausta voine kuitenkaan siirtää selvitettyjen mappiin ja lähteä donitsille lähikuppilaan. Tämä selitys ei nimittäin tunnu pätevän samalla tavalla aivan kaikkiin piirteisiin. Esimerkiksi minä kuolaan naisilla myös pitkiä hiuksia, vaikka itsekin voisin kupoliini sellaiset kasvattaa. On minulla joskus hamassa nuoruudessa nykyistä pitemmät hiukset ollutkin, enkä silloinkaan unelmoinut sellaisista naisilla yhtään vähempää. (Sitä voi tietysti pohtia, kuolaisivatko miehet naisten rintoja yhtä paljon, jos heillä sellaiset olisi mahdollisuus itselleen hankkia, mutta se lienee mahdottomuudessaan aika turhaa pohdintaa. Vaikka ehkä miehet voisivatkin periaatteessa poiketa kirurgilla hankkimassa itselleen teennäisulokkeita, joita saisivat vapaasti kuolata ja hiplata.)

Todennäköisempi selitys voisi olla se, että nuo naisille yleisesti ominaiset piirteet alleviivaavat heidän naisellisuuttaan, ja miestenhän nyt vain kuuluu metsästää ja tavoitella kaksijalkaisia ja ajatella heitä taukoamatta kaiken muun kustannuksella. Ja sitä me tunnumme tekevän antaumuksella (pahimmillaan laista piittaamatta). Tällaisiin perinteisiin kuolausarvoihin saattaisi viitata myös se, että monet miehet (mitenkään itseeni viittaamatta) tuntuvat innostuvan myös jo mainituista pitkistä kutreista, hameista, korkokengistä ja silmämeikistä (jota nykyään myös jotkut arveluttavat rokkarihampuusit käyttävät periaatteessa maskuliinisesta sukupuolestaan huolimatta — ei minun nuoruudessani vain sellaista...) tai ylipäänsä mistä tahansa, mikä viittaisi naispuoleisen henkilön läsnäoloon edes saman läänin alueella. Jos haluaisin kuulostaa yhtään analyyttisemmalta, voisin väittää tällaista kuolaamista vaikka jonkinlaiseen symboliikkaan perustuvaksi.

Jos epätoivoisesti haluaisi selittää asiaa muuten kuin biologian riemuvoitolla putkiaivoisista karvanaamoista, voisi tietysti väittää miesten vain arvostavan naiskehon esteettistä kauneutta. Joissain tilanteissa moisella puolustuksella varmaan voikin pelastaa miesten (innostuksesta vääristyneet) kasvot. Valitettavasti moinen teoria ei selitä sitä, miksi naamalle vääntyy himokas virne jo silloin, kun tietyistä ruumiinosista edes puhutaan niitä näkemättä. Miesten (visuaalista) mielikuvitusta ei näissä asioissa tosin kannata sitäkään aliarvioida.

Vaikka olisi vastuun pakoilua väittää oman yksiraiteisen ajattelun johtuvan merkittävissä osin muiden puheista, myös verbaalisilla ärsykkeillä on oma osansa pienten harmaiden aivosolujen (vähäisessä) liikehdinnässä. Enkä tarkoita, että kukaan kaunopuheinen lyyrikko taivuttelisi esimerkiksi minua juonikkaasti tuijottelemaan toisten ihmisten ruumiinosia vastoin tahtoani (vaikka epäilemättä sekin voisi onnistua). Päinvastoin, jopa paheksuva ja kieltävä kehotus voi heittää heikon mielen ojasta allikon kautta pohjattomaan suohon. Tiedättehän, "Älä missään nimessä ajattele vaaleanpunaista elefanttia" jne. (Jos joku nainen ei tähän usko, hän voi kokeilla joskus vaikka lounaspöydän miesseurassa ohimennen tokaista vaikka viattomasti "Minusta tuntuu, että rintani ovat kasvaneet, kun ne eivät millään meinaa pysyä liiveissä" ja seurata, kuinka siveät miehet tapittavat sen jälkeen sitkeästi pitkin seiniä ja muut tähyilevät häpeilemättä sisään puhujan kaula-aukosta.) Ja tätä aihettahan ei voi nykyään missään — ainakaan oman kodin ulkopuolella — välttää. Mikäli ihmisillä oikeasti olisi omat aivot ja kykyä päättää teoistaan, esimerkiksi naisten maitorauhasten tuijottamista ei tarvitsisi täysin kyseenalaistamatta pitää ainoana mahdollisena käyttäytymismallina, vaikka kuonalehdet sitä sellaisena tyrkyttäisivät.

Tosin niin kauan kuin maailman mattinykäsistä hehkuttavat lehdet myyvät platinaa, ei ehkä kannata olla liian toiveikas niiden aivojen suhteen.

(Kuva: tuntematon: Gabrielle d'Estrées and One of Her Sisters)

9 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Ei se ollut lainkaan retorinen kysymys.

On miehilläkin jokunen kuolattava ruumiinosa, mutta miksei lööpeissä ikinä seiso (pun intended) että Brad Pittin penis ei meinannut mahtua housuihin tai Collin Farrelin penis kasvoi yhdessä yössä? Kysyn vaan!

Ja mitenkäs esimerkiksi tämä Janet Jacksonin Super Bowl -äksidentti? Yksi nänni sai koko amerikan mantereen ihan pois tolaltaan pitkäksi aikaa! Eikös se jo ole hiukan tekopyhää?
Naisten rinnat on koko ajan esillä ja kuitenkin ne pitäisi pitää piilossa. Vähän sellainen huora ja madonna -kompleksi, etten sanoisi.

Hyviä selityksiä kuitenkin ja varsin uskottaviakin.

Tiina kirjoitti...

Collin Farrel = Colin Farrell...
Yksi ällä riehaantui ja meni väärään paikkaan.

DorianK kirjoitti...

Ilmeisesti rinnat ovat juuri siinä rajalla, mistä voi vielä kirjoittaa vaikka perhelehdissä ilman, että joutuu hankaluuksiin. Kummankaan sukupuolen lisääntymiselimet eivät sentään pääse samalla tavalla lööppeihin — mikä lienee pelkästään hyvä asia. On toki ihan hyvä kysymys, mistä osista miehiä voitaisiin käydä samanlaista keskustelua kuin naisten rinnoista. Luulen, ettei sellaista kohdetta oikein löydy. (Mistä voisi toki vetää johtopäätöksen, että koko rintakeskustelu on siirretty sallittujen aiheiden listalle juuri sen pelkästään naisiin keskittyvän alistamisen takia. Tätä teoriaa en kuitenkaan nielisi kunnolla purematta.)

"Hiukan tekopyhää" on mielestäni melkoisen laimea ilmaisu, kun käsitellään amerikkalaisten (lähinnä kai virallisten tahojen, miljoonien yksityishenkilöiden mielipiteitä on paha lähteä niputtamaan) tapaa suhtautua nänneihin. Tosin osataan sitä Euroopassakin. On tosiaan vähintäänkin hämmentävää, miten juuri (naisten) nänneistä on tehty tuollaisia kiellettyjä hedelmiä ja niiden näyttämisestä moraalisen rappion symboli — etenkin maassa, jossa vastasyntyneille viedään kastelahjaksi konetuliaseita. (Lausahdus saattaa sisältää pieniä annoksia liioittelua.)

Sinänsä tuo madonna ja huora -asettelu osuu varmaan varsin hyvinkin kohdalleen, että ainakin joissain tapauksissa urokset kuolaavat iltapäivälehtien tissejä estoitta, mutta eivät välttämättä ilahtuisi, jos oma tytär olisi lehdessä yhtä vähäpukeisena.

Tiina kirjoitti...

Voi hyvä tavaton. Nännittömät rinnat ne vasta friikeiltä näyttävätkin. :D

DorianK kirjoitti...

Aloin tässä pohtia, josko esimerkiksi ne lööpeissä viihtyvät perijättäret tai muut mouhot voisivat poistattaa nänninsä kirurgilla ja kävellä sen jälkeen kaduilla rinnat paljaana aiheuttamatta enää minkäänlaista moraalista rappiota. (En tosin usko, että he moista tekisivät, sillä sen jälkeen he tuskin pääsisivät enää otsikoihin millään tavalla.)

nona kirjoitti...

Bunny?:)

DorianK kirjoitti...

Oskari alkoi tuntua vähän omahyväiseltä valinnalta. Ei tuokaan oikein omalta tunnu, mutta saa luvan kelvata nyt tovin, kunnes kehitän jostain paremman.

nona kirjoitti...

Kyllä Wilde toki sopii kepeän purevaan sarkastiseen tyyliin, mutta ihan kuinka arvelet.
Kani on viriili valinta ja näemmä terassitunnelmissa:)

DorianK kirjoitti...

Mitä enemmän tuota pitkäkorvaa katselen, sitä epäminummalta (uusiosana, jolle haen patenttia) se tuntuu. Liian söötti, kepeä ja muutenkin... positiivinen.