Evil

Tänään on kansainvälinen autoton päivä. Ajaessani lauantaina kohti keskustaa huomasin eräänkin väylän varressa maininnan asiasta kaltaisilleni tapauksille, jotka eivät asiaa muuten kuitenkaan huomaisi.

Minusta autottoman päivän idea on ihan hieno ja kannatettava, ja esimerkiksi kadunvaltauksia huomattavasti miellyttävämpi tapa levittää tietoisuutta tästä vihreästäkin aiheesta. Heti perään tosin täytyy todeta, että itse olin ehtinyt unohtaa koko asian tähän aamuun mennessä ja köröttelin töihin bensiinihirvitykselläni. Ihan suoraan sanottuna en myöskään ole varma, olisinko kulkenut bussilla, vaikka olisin asian muistanutkin. Kyllä, olen paha ja ennen kaikkea mukavuudenhaluinen ihminen.

Tähän sopinee seuraava yksilö musiikkiviisikostani, lähinnä nimensä takia. Aika harvoin taidan pitää remix-versioita alkuperäisiä kappaleita parempana, mutta tässä tapauksessa kuitenkin pidän. (Johnny Cashin Hurt-cover saattaa myös olla jopa alkuperäistä NIN-versiota parempi, eli ei tämä nyt ihan tavatonta ole. Mutta cover ja remix ovatkin eri asioita.)

Kävin pitkästä aikaa kirpparilla jokin aika sitten ja bongasin remix-levyn, jolta tämä on lainattu. Koska myös seuralaisellani oli tunteita Nine Inch Nailsia kohtaan, jätin kuitenkin levyn ostamatta ja annoin hänen hankkia sen kokoelmiinsa. Kuuntelin sen sittemmin läpi, ja tämä kappale jäi korviin soimaan. Sain levystä myös oman (ja ihan ostetun, mikä Teostolle tiedoksi saatettakoon) kopion, kun ritarillisuuteni palkittiin ja sain saman levyn tuliaisena ulkomailta.


(Nine Inch Nails: The Great Destroyer [Modwheelmood remix])